Postikorttinojailu

Vanhasta mustavalkokuvasta vapaasti tulkiten postikortin kokoinen kuva. Pitäisi lakata yrittämästä näitä sisustustauluja - pieni koko ei vain sovi minulle. En kuitenkaan osaa tehdä tarpeeksi viitteellistä kuvaa vaan ahdan aivan liikaa yksityiskohtia. Tässäpä seuraavan projektin aihe.

Loose interpretation of an old black and white photo in postcard size. I have to stop trying to make tiny pictures to hang on our walls. I keep stuffing them with needless detail until they just fall into pieces. There's a topic for my next training project.

Pieni ylösnousemus

Kuva Luovan lauantain "leipää ja sirkushuveja"-aiheeseen.

Blogi ehti ihan hieman kuolla, mutta tästä lähtee taas uusi nousu - haju lähtee kyllä pienellä tuuletuksella. Tällä kertaa tarjoan äärinopeaa söhrystämistä. Kokeilin Painterin liquid ink -työkalua ja tämmöinen näkökulma vanhaan kliseeseen tunki ulos. Samalla näkyy, miksi en tekstaa käsin sarjakuviani.

The blog died just a bit, but here is the dawn of a new resurrection - to mangle several sayings at once. This time I will present a piece of extremely quick doodling. I was trying out the liquid ink tool of Painter and out popped this take on an old cliché. It also demonstrates why I don't letter my comics by hand.

Klassisten aiheiden jäljillä

Pitkästä aikaa tartuin taas vesiväreihin. Päätin aiheen jälleen kätevällä googlauksella - pari sopivaa hakusanaa ja ensimmäinen (järkevä) kuva, joka tulee vastaan. Tekniikka ei ole enää puhdas akvarelli, vaan maalaan nykyään valkoisella guassilla pieniä valokohtia. Nopeuttaa muuten kummasti! Muutenkin olen melkoisen anti-puristi muussa kuin harjoittelutarkoituksessa. Aihe on siis Raamattu-aiheisen elokuvan promomatskusta. Oletettavasti siis Maria.

I broke out the watercolours after a long hiatus. The subject was a result of a proven selection process - a few suitable keywords in google and the first (feasible) image that comes out. The technique is no longer pure aquarelle since I added small highlights with gouache. Anyway, I'm not much of a purist unless I want to limit myself for practise. The subject is from a promotional photo of a Bible-related film, presumably containing Mary.

Pahis

Kaikki näkevät, että kyseessä on pahis, kun silmät katsovat eri suuntiin...

Everybody can see that this is a bad guy because he looks in multiple directions at once...

Luonnoksia Irlannista

Etsin yli vuoden Suomesta luonnoskirjaa, jossa olisi ruskeat tai harmaat lehdet. Sitä ei vain löytynyt. Ilmeisesti koko maassa ei uskota, että kukaan voisi haluta piirtää luonnoksiaan muulle kuin vitivalkoiselle paperille. Lopulta taivuin tekemään omat kirjani erivärisistä Fabrianon Colore -kartongeista, joita käytän muutenkin paljon. Otin tietysti yhden tällaisen kirjan mukaan Irlantiinkin, mutta se jäi käytännössä täysin käyttämättä. Syynä siihen on tämä kirja, jonka löysin ensimmäisestä taidetarvikekaupasta, johon törmäsin. Ruskeaa kierrätyspaperia, joka kestää vähän vettäkin. Hemmetin hieno! Kuuntele, Suomi.
I spent a good year trying to find a sketchbook in Finland that has brownish or grey pages. There were none. Apparently there is no possibility that anyone would dare try to sketch on anything but Bright White Sketching Paper here. Finally I got frustrated and decided to make my own sketchbooks from Fabriano's Colore -series paper. It's a nice thick paper I use a lot. I took one of the books to Ireland with me but when we came back, it was still almost untouched. The reason is this book, that I found in the first art supply store I came across. Brown pages - can hold a little bit of water. Bloody marvellous! Listen up, Finland.

IF - Routine

Tämä on rutiiniharjoitusta rutiineimmillaan - croquista alastonmallista. Jouduin pitkään piirtelemään kahviloissa satunnaisia istuskelijoita, mutta löydettyäni Kuvittajat ry:n croquisryhmän, saan vihdoin tehtyä tätä perusharjoitusta säännöllisesti. Ero piirtämisessä on aika valtava.

This is routine practise at it's most routine - croquis from a nude model. For a long time I had to sketch random sitters at cafès, but after I found a good and regular croquis-group I can finally do this very basic excercise on a solid base. The impact on my drawing is huge.

Bloomsday

Galwayssa on James Joycen vaimon entinen kotitalo, joka on nykyään museokäytössä. Ajattelimme käväistä ohimennen siellä tajuamatta ollenkaan, että satuimme paikalle Bloomsday:na eli Joycen kuuluisimman kirjan hahmon mukaan nimettynä juhlapäivänä.

Hirveän mukavat tädit sitten nappasivat meidät sisään, istuttivat penkille ja täyttivät suun teellä ja kekseillä. Vastapalveluksena piti ainoastaan lukea ääneen pätkä Joycen kirjasta. Takelleltuani oman kappaleeni, otin esiin luonnoskirjan ja kysyin, että kävisikö, jos piirtäisin. Mukava täti joutui ihan kysymään managerilta, ennen kuin uskalsi myöntyä. Siinä sitten vierähti puolisen tuntia mukavasti James Joycen ja teekeksien kanssa.

In Galway, there is the former house of James Joyce's wife, Barnacle, which is now a museum. We thought we'd pop by while we were there but had no idea we happened to be there on Bloomsday - named after a character in Joyce's most famous book.

Suddenly, awfully nice ladies sat us on a bench and filled our mouths with tea and biscuits. Apparently they did this every year - they sat in the house of Barnacle, drank tea, ate biscuits and read Joyce. They only asked that all visitors read a bit of Joyce out loud. After I had stumbled through my performance, I took out my sketchpad and asked if I could draw. The nice lady had to ask the manager before she dared say yes. It was a very comfortable half an hour, sitting with James Joyce and biscuits.