Bloomsday

Galwayssa on James Joycen vaimon entinen kotitalo, joka on nykyään museokäytössä. Ajattelimme käväistä ohimennen siellä tajuamatta ollenkaan, että satuimme paikalle Bloomsday:na eli Joycen kuuluisimman kirjan hahmon mukaan nimettynä juhlapäivänä.

Hirveän mukavat tädit sitten nappasivat meidät sisään, istuttivat penkille ja täyttivät suun teellä ja kekseillä. Vastapalveluksena piti ainoastaan lukea ääneen pätkä Joycen kirjasta. Takelleltuani oman kappaleeni, otin esiin luonnoskirjan ja kysyin, että kävisikö, jos piirtäisin. Mukava täti joutui ihan kysymään managerilta, ennen kuin uskalsi myöntyä. Siinä sitten vierähti puolisen tuntia mukavasti James Joycen ja teekeksien kanssa.

In Galway, there is the former house of James Joyce's wife, Barnacle, which is now a museum. We thought we'd pop by while we were there but had no idea we happened to be there on Bloomsday - named after a character in Joyce's most famous book.

Suddenly, awfully nice ladies sat us on a bench and filled our mouths with tea and biscuits. Apparently they did this every year - they sat in the house of Barnacle, drank tea, ate biscuits and read Joyce. They only asked that all visitors read a bit of Joyce out loud. After I had stumbled through my performance, I took out my sketchpad and asked if I could draw. The nice lady had to ask the manager before she dared say yes. It was a very comfortable half an hour, sitting with James Joyce and biscuits.